Heikki Willamo Maahanmuuttajat, Neljä eläintä-neljä tarinaa

16.6.-18.8.2017

Heikki Willamon Myyttinen matka -näyttely Salon taidemuseossa saavutti huikeat kävijämäärät. Myyttinen matka jatkuu Suomen valokuvataiteen museossa ja aiheeseen liittyvä Maahanmuuttajat-näyttely neljä eläintä – neljä tarinaa on nähtävillä Luova.fi Galleriassa. Maahanmuuttajat-näyttely on ollut aiemmin esillä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa.

Maahanmuuttajat -näyttelyyn Willamo on valinnut sarjan mustavalkoisia valokuvia suomalaisen luonnon vieraslajeista, jotka ovat joko ihmisen luontoon kotouttamia tai tänne itse paremman elinympäristön perässä vaeltaneita.

Maailman mantereet olivat yhteydessä toisiinsa 300–180 miljoonaa vuotta sitten Pangea-nimisenä jättiläismantereena. Sitten mannerlaatat liukuivat erilleen, mantereet menettivät yhteyden toisiinsa ja jokaiselle alkoi kehittyä omanlaisensa maaeläimistö.

Viimeiset vuosisadat ovat tuoneet Pangean jättiläismantereen vertauskuvallisesti takaisin. Ihmisten ja tavaroiden jatkuva liikenne mannerten välillä siirtää lajeja päivittäin uusille alueille. Tahattoman muuttoliikkeen järjestämisen lisäksi ihminen on ottanut asiakseen siirrellä lajeja tietoisesti mantereilta toisille – usein katastrofaalisin seurauksin.

Pohjola vapautui jääkauden ikeestä vasta runsaan kymmenentuhatta vuotta sitten. Eläinten muuttoliike on vielä kesken ja vapaita ekolokeroita on yhä tarjolla. Niitä on täytetty myös ihmisen toimesta, toiveena yleensä uusi riista- tai turkiseläin, joskus myös sukupuuttoon kuolleen lajin palauttaminen. Seuraukset ovat olleet alkuperäisluontomme kannalta vaihtelevia, ja jotkut tulokkaat ovat joutuneet vainon ja vihan kohteiksi. On kuitenkin muistettava, että eläimet ovat tähän kaikkeen syyttömiä. Vastuu on yksinomaan ihmisen.

Neljä eläintä – neljä tarinaa:

Amerikkalainen valkohäntäkauris ylitti Atlantin, kun muutama Amerikan-siirtolainen päätti vuonna 1934 rikastuttaa vanhan kotimaansa riistaeläimistöä lahjoittamalla seitsemän nuorta kaurista. Kaksi kuoli matkan rasituksiin ja runsaat kymmenen vuotta myöhemmin pientä laumaa täydennettiin muutamalla naaraalla. Tuo, vajaan kymmenen kauriin joukko on vajaassa sadassa vuodessa kasvanut noin 70 000 yksilöksi ja levittäytynyt lähes koko Etelä- ja Keski-Suomeen.

Itä-Aasiasta kotoisin oleva supikoira siirrettiin venäläisten toimesta Uralin länsipuolelle turkiseläimeksi 1930-luvulla, ja istutuksia jatkettiin myöhemmin lähempänä maamme rajaa. Ensimmäiset supikoirat nähtiin Suomessa 1960-luvulla, jonka jälkeen laji yleistyi nopeasti etelä- ja keskisuomalaisen kulttuurimaiseman vakituiseksi asukkaaksi.

Täpläkauriin ja ihmisen yhteinen tie alkoi jo kymmenisentuhatta vuotta sitten, jolloin kauriita siirrettiin Välimeren saarille niiden asuttamisen myötä. Yhteinen taival jatkui roomalaisten levittäessä lauhkealuonteista eläintä eri puolelle laajaa valtakuntaansa. Keskiajalla täpläkauriista tuli aatelisten suosikki ja linnanpuistojen somistus. Sen leviäminen jatkui Skandinaviaan ja 1930-luvulla laji siirrettiin Ruotsista maamme etelärannikon asukkaaksi.

Hevonen kesytettiin Euraasian aroilla noin kuusituhatta vuotta sitten. Islantia asuttaessaan 700-800-luvuilla viikingit veivät saarelle eurooppalaisia metsähevosia sekä poneja, joista syntyi pienikokoinen, varmajalkainen ja sitkeä islanninhevonen. Rotu on pidetty puhtaana vientikiellon avulla lähes tuhat vuotta, se on yksi maailman vanhimmista ja muistuttaa paljon alkuperäistä villihevosta.

Näyttely on ollut esillä Oulussa Pohjoisessa valokuvakeskuksessa osana kalottialueen yhteisnäyttelyä Life on the Move.

Näyttelykokonaisuudessa on 12 kehystettyä kuvaa ja ne on tulostettu Museo Portfolio Rag -paperille.

Lisätietoja Heikki Willamon kotisivuilta http://www.willamo.net sekä info@luova.fi